Eilen kisut menivät sitten leikattaviksi.

Haava on molemmilla pieni ja siisti ( 3 tikkiä ). En mennyt lainkaan kouluun, vaan vietin koko päivän kisuja paiaten ja vahtien. Pahin pöhnö me nukuttiin pois Meikon kanssa lotria katsoen. Meeri sen sijaan vetäytyi kylpyammeen alle nukkumaan. Ei mikään huono asia, sillä siellä se ei mahtunut nuolemaan tikkejä ja osasipa asettua kuumavesiputken vierelle, joten lämmintäkin oli. Iltaan mennessä Meiko oli jo normaali. Se söi, joi ja oli sosiaalinen. Tosin entisten "määä" äänien sijaan se piti "kikikiki" -ääntä, kun jutteli minulle :O Outoa...

Meeri olikin sitten vastakohta: pöhnön hellitettyä se kipeytyi pahasti. Se makasi kyljellään vessan lattialla, kun olin aikeissa mennä suihkuun. Koska ei ole suihkuverhoja, on järkevää kasata pois kaikki matot vessan lattialta. Kissat myös. Kokeilin nostaa Meeriä, mutta se älähti kivusta. Pitää myöntää, että tuli tippa silloin silmään... En ole kertaakaan kuullut kummankaan kasvattini ilmaisevan kipuaan ääneen. Suihku jäi välistä, ja sen sijaan raahasin Meerille tavaraa vessaan: pesän, ruokaa ja vettä, huovan, pyyhkeitä ja oman flaneelipaidan. Sekä tietty kuumavesipullon. Tytön korvanlehdet tuntuivat vilpoisilta, eikä se ollut syönyt, joten varmasti energiaa ei ollut kauheasti. Ajattelin, että parempi pitää kissa mahdollisimman lämpimässä.

531879.jpg

Meeri toipilaana ; ;

531880.jpg

Meiko vielä vähän tokkurassa; huomaa pörröittävästä karvasta.

Meeri vietti sitten yön vessassa. Meiko nukkui kainalossa.

Aamulla kun heräsin, oli Meeri kuitenkin liikkeellä. Se myös vastasi silityksiin kehräämällä ja puskemalla. Silmistäkin näki, että se voi paremmin, sillä ne olivat kirkkaat eikä vilkkuluomi työntynyt esille. Sain sen myös syömään feline portan lemppariaan: tonnikalanautaa. :) Tuli kuitenkin nutrigelkin jo hankittua varmuuden vuoksi... Ehkä se siitä.